AulisSaarijärvi Kauas on pitkä matka kantaa painavaa raskasta

Professorien kiireet ja huolet

On se hirvittävää Suomessa professorilla! Professoriliiton mukaan, kun aivan näyttää kellonympäryksen virkatunteja tulevan! Tunnen yhden Turusta ja kolme Helsingistä tämän virkakunnan edustajaa enemmän, kuin hyvän päivän tuttuna. Ainutkaan niistä ei ole kertonut työtaakkansa alle joutumisesta. Paljon heitä näyttää rasittavan muun hallintonsa alan kanssa rahasta, it-laitteista, uusimista kausteista ja toimitiloistaan riitely.

Seuraavaksi rasittaa ne kansainvälisten kokousmatkojen sovittamiset mukavasti lomailuun kylmään aikaan etelään. Brasiliassa, Australiassa ja Meksikonlahden rantakaupungeissa on usein tammi – maaliskuussa parin viikon tärkeät ”kokoukset.”
Esa Saarinen ehtii julkisesti paljon näyttävästi mm. harrastaa kolmea hyvin aikaa vievää henkilökohtaista ajanvietettään.

Julkisuudessa paljon oleva professori Laura Kolbe kertoi naisväen lehdessä iloisesti, että
”Professorivirkani sinänsä on helppo, kiinnostava ja jättää paljon vapaa-aikaa monille harrastuksilleni, matkustelulle, osakuntatoiminnalleni, kv. kokouksille ja kirjallisuuden harrastamiseen”.

Lasketaanko kaikki tuo ”virkatyöksi? 

Helsingin yliopistossa on äkkiä laskelmalla yli 500 apulaisprofessoria, kolmisenkymmentä akatemiaproffaa. Niitä tavallisia ne laskenut loppuun asti, kun alkoi jo silmiä väsyttä 50 kohdalla. Nimikkeitä kun on keksitty Suomessa näin ja isolla  professori ei ole minun keksintöni: Aalto Distinguished Professor, akatemiaprofessori, Assistant Professor (tenure track), apulaisprofessori, Associate Professor, Associate Professor (tenure track), Professor of Practice, TUT Industry Professor, Aalto-professori, professori, Distinguished Professor, FiDiPro-professori, Adjunct Professor, tutkijaprofessori, tutkimusprofessori, Junior Visiting Professor, Visiting Professor, Guest Professor, vieraileva professori, vierailijaprofessori, vieraileva apulaisprofessori … ho hoijaa .. ja ne palkkamenot sitten?

Ennen vuotta 2010 professorilta edellytettiin lain mukaan ainoastaan tieteellinen ja/tai taiteellinen pätevyys ja mahdollinen opetustaito. Ei mitään muodollisia tutkintoja, tai taetta mistään osaamisesta opetukseen todellisuudessa tutkittu.
Onhan meillä ollut mm. lääketieteessä yliopiston professoreita, jota ovat kuitanneet kalliit opetustyönsä vuosia vain käynnillä auditorion taululla. Siinä kirjoittaneet oppikirjojen nimet ja sivukohdat, joista tulee tentteihin asiaa. Polilla Espoossa oli professori 1980 – 1988, joka ainoastaan opetti, että
”Akateemisen arkkitehdin ja akateemisen insinöörin pitää erottua rahvaan massasta ja pukeutua kalliisti. Lisäksi täältä valmistunut, akateeminen ihminen pitää huolen, ettei häntä sekoiteta mihinkään kansakouluinsinööriin!”

Sittemmin hän menehtyi tähän omaperäiseen opetuskaavaansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat