AulisSaarijärvi Kauas on pitkä matka kantaa painavaa raskasta

Kuka sitä työtä antaa -antaako työntekijä työnsä?

Minäpä muistan ajan, kun SAK:n Niilo Hämäläinen oli haluttu ja pidetty vieras Eteläranta kympissä. Sama Niilo lyötiin tohtoriksi Päiviö Hetemäen vimmatulla halulla ja toiminnalla. Pojallaan on ministeriön pomona samaa huumaa.

 

Moni ei halunnut metsätyömiestä kunniatohtoriksi. Taisikin Niilo olla ensimmäinen ja ainut edelleenkin. Päiviön suku muuten huseeraa yhä Suomen rahojen kimpussa ja antaa ”hyviä neuvoja tyhmille ministereille”. Lopputulosta saamme nuolla nyt velkakahleissamme ja lopulta syömme rupia toistemme selästä Hetemäkien jäljiltä!

 

Pertti Somerto oli STK -johtaja, joka juovuksissa kerran kertoi aivan suoraan TV- kameralle, ymmärtävänsä SAK -laisten vaatimukset. Hän antaisi ne palkankorotukset! Sen kestäisi kaikki jäsenyritykset, mutta on tehty päätös ottaa vaikka lakko vastaan.

 

Oli sellu- ja sahatavaravarastot niin täynnä ja metallissa tilauskirjat tyhjät 1976! Se kalskahtaa samalta, kuin nytkin paikallissopimuksin alennetuin palkoin sopimuksia. Edellinen metallin lakko oli 1971, jolloin työnantajat laskivat tienanneensa ja saaneensa tietyt saneerauksen lopullisesti kuntoon. ”Se oli hyvä lakko! Niitä pitää sietää joka viides vuosi!” Oli työmarkkinajohtajan huudahdus Ruotsista tulleelle Wallenbergin monimiljunääriukolle tiedoksi juuri Eteläranta kympissä.

 

Kuka muistaa kertomuksen 1944 vuodelta, kun allekirjoitettiin ensimmäinen SAK neuvottelusopimus? STK:n jyrkimmän työnantajalinjan johtaja Åke Gartz uhosi, että: ”Sodan voittaessamme olisimme ampuneet jokaisen ammattiyhdistysbasillin!” Onko tuttuja juttuja? Tämä on ollut painettuna STK:n vuoden 1946 tehtyyn vuosikertomukseen. Suuri, kallis, antikvaarinen harvinaisuus on se nykyään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat