Kalotti ilman sotia

Useassa kirjoituksessa jossitellaan ja pohditaan sitä mahdollisuutta ja näkemystä, että jos 1939 ja juuri 1944 syksyllä tapahtumat eivät olisi olleet, mitä olivat Lapissa. Mitä Lappi olisi nyt? Oma näkemykseni on, että Lappi olisi tasavertainen, kehittynyt ja väkirikas alue. Syitä on ensin tärkein maayhteys Jäämereen. Pohjanlahden, Selkämeren ja osa Suomenlahdenkin kaupunkien satamiin Jatkosodan jälkeen kaadetut miljardit olisi suurelta osaltaan säästetty, kun Liinahamarissa olisi ollut valtakunnan, sula pääsatama.

Se olisi myös tarkoittanut Jäämerentien nelikaistatieominaisuuksia Rovaniemelle ja siitä etelään jo 1940- luvulta, sekä rautatie sähköistettynä alueelle. Merenkulku- ja kalastus olisi ollut norjalaisten tapaan suomalainen työllistäjä, puhumattakaan arktisista rikkauksista. Suurelta osalta raskas-, kaivos-, ja metsäteollisuuskin olisi keskittynyt Oulun ja Lapin lääniin. Se tarkoittaisi, että työvoimaa ja asustusta olisi painottumassa alueelle ehkä miljoonaluokkaa, kun pääkaupungin paisutettua, valtavaa hallintokoneistoakin olisi Rovaniemellä ja Ivalossa sijoitettuna.

En nauraisi ajatukselle Inarin yliopistosta, enkä kulttuurin monihaaraisesta keskittymistä Kittilään ja Pelloon tässä näkemyskentässäni. Tiede-, ja tutkimus kukoistaisi yhtä hyvin Pelkosenniemellä, kuin Espoon Otaniemen Polilla tai Helsingin Viikin pelloilla. Espoo, Vantaa, tai joku Nurmijärvi olisi melkoisen olemattomia paikkoja muutaman kymmenen tuhannen asukkaan tihentyminään. Energiatuotanto olisi pohjoisessa, jossa sitä käytettäisiinkin eniten teollisuuteen. Ulkomaan liikenne meritse olisi painottunut pohjoiseen, samoin lentoliikenne ja tavarankuljetus.

Suomalainen ihminen ajattelisi maataan aivan toisella tavalla. Kokonaisen kansakunnan henkinen rakenne olisi tasapainoisemmin Suomenlahden rannalta Jäämeren rannalle. Ei olisi ajatusta melkein tyhjästä Lapista, jonne lähdetään ”lomalle, kun se on onneksi säilynyt melkein luonnonvaraisena”. Lentämällä Rovaniemeltä pohjoiseen tekoaltaiden yli ja kaartaen Inarijärven länsipuolelta Torniojokilaaksoa takaisin, näkee ettei se ole kuitenkaan sitä ”luonnontilassa” olemista. Jos ei ole lentämisen mahdollisuutta, niin ”lentäkää” Googlen simulaattorilla töllöllä sellaista 1 600 metrin korkeutta ja välillä kilometriä. Tulette varmasti epätoivoiseksi näkemästänne!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu